Uni

Noin viikko sitten näin unta, jossa olin rakastunut King Kongin tyyppiseen hahmoon. Puoliksi mies, puoliksi gorilla. Se oli hyvin älykäs. Ymmärsi kaiken mitä sanoin, muttei pystynyt tuottamaan puhetta, jotain urahtelua vaan. Muut haukkuivat sitä eläimeksi, mutta minä tiesin ettei se ollut. Opetin sitä lukemaan ja kirjoittamaan. Unessa menimme käymään elokuvateatterissa, joka oli 3D:sta askel eteenpäin. Elokuva oli hologrammin tapaista keinotodellisuutta, sitä saattoi koskea ja sen keskellä liikkua. Pieni sänky leijaili ilmassa ja vei meitä tarinan halki, roikuin sen ulkopuolella ja pidin kiinni sen päädystä. Jossain vaiheessa sänky tiputti meidät keinotodellisuuden laidalle, josta meidän käskettiin kävellä takaisin. Olimme Perussa, jyrkällä rinteellä jossa kasvatettiin jotain bataatin tapaista ja paljon punaisia kukkia. Apinamies katosi välillä jonnekin, kiipesi puuhun ja taisteli puolestani pahiksia vastaan. En tiedä olivatko ne elokuvan pahiksia vai jotain muita. Lopussa elokuva ei ollut enää elokuvaa, eikä Perun rinteiltä päässyt pois. Mutta King Kong hankki mulle ruokaa ja raivasi tietä viidakon läpi.

Freud? Freud?!!

Herätessä nauratti ihan hervottomasti, mutta oli samalla ikävä Kongia. Pyörähdin Samin kainaloon ja kokeilin sen rintakarvoja.