Lopetin ensin kirjoittamisen kun ei huvittanut avautua. Mietin että ties ketkä tätäkin sivua lukevat ja mitä minun elämäni niille kuuluu. Nyt kun asiat ovat asettuneet jonkinlaisiin uomiin, ei enää ehdi kirjoittaa mitään. Olen yhä hengissä ja yritän saada jotain tallennettua, erityisesti ensi viikolopun 48-tunnin filmikisan jälkeen.
Pääasiassa koulu sujuu mainoisti ja tekeleeni ovat yksi toisensa jälkeen parempia. Avioliitto on taas jonkinlaisella tolalla, käytyään hyvinkin nihkeissä tunnelmissa. Äitienpäivän muistin liian myöhään enkä anna sitä varmaan koskaan itselleni anteeksi. En ole eläissäni ollut yhtä väsynyt, innostunut ja totaalisen sitoutunut siihen mitä teen. Jos en saa loppuelämääni tehdä elokuvia, vietän sen haaveillen elokuvien teosta. Odotan jo koulun loppumista ja sitä, että saan järjestellä elämäni uudestaan - keskittyä olennaiseen luennoilla juoksemisen sijaan.
Oih minäkin olen aina päiväunelmoinut elokuvien tekemisestä. Ihanaa että joku toteuttaa unelmiaan!
ReplyDeleteMukavaa että olet palannut taas takaisin bloggaamaan. Ehdinkin jo vähän kaipailla!
ReplyDeleteJatka vaan kirjoittelemista, on täällä hiljaisiakin lukijoita :)
ReplyDeleteMukavaa kuulla sinusta taas! Olen seurannut blogiasi melkein alusta asti, sitä on ilo lukea. Ymmärrän, ettei aina tunnu järkevältä avautua netissä henkilökohtaisista asioista, mutta ne myös tekevät blogistasi entistä koskettavamman ja kiinnostavamman. Toivon, että saan nauttia jutuistasi vielä monia vuosia :-) Kaikkea hyvää,
ReplyDeletemaj