Filmsourcing

Jos ette tiedä, mihin mustaan aukkoon aikani on kadonnut viimeiset pari kolme kuukautta, sen nimi on Filmsourcing. Sami sai päähänsä perustaa elokuva-alan maailmanlaajuisen resurssienjakoalustan, joka toimii samalla rahoituskanavana ja... no, ylipäätään toimii. Toisin kuin tämänhetkiset lähinnä kansalliset sivustot.

Nyt projekti on edennyt minun webdesign-kiukuttelu-vaiheen ohi koodaus-markkinointi-vaiheeseen. En ole kiukutellut päiväkausiin! Markkinointi on jännittävää. Varsinkin kun ei ole budjettia tuhlattavaksi TV-spotteihin tai tienvarsitauluihin. Jotenkin täytyy pystyä levittämään viestiä koko maailman elokuvantekijöille. Öhöm.

Sami ehdotti, että teen flowchartin elokuva-alan rooleista. Ihan vaan jonkin hauskan jutun, jota voidaan jakaa Filmsourcing-sivuilla. Leikin ajatuksella pari päivää ja sain aikaseksi jotain, mihin olin jotakuinkin tyytyväinen. Koko juttu perustui täysin omiin kokemuksiini ja päässäni sitkeänä eläviin stereotypioihin. Vaan kuinka kävikään. Kaavio lähti leviämään hirveää vauhtia. Sivustolla kävi vuorokaudessa lähes 2 500 ihmistä ja linkki jaettiin Facebookissa yli 500 kertaa.

Hassujen juttujen leviäminen netissä ei sinänsä ole niin ihmeellistä. Tai no, on se minulle. Ei mulle tapahdu tällaista. Mutta parasta tässä on se, että Filmsourcing beta-testauskutsuja ja yhteistyötarjouksia ropisee postilaatikkoon ympäri maailmaa.

Viikko sitten Sami jutteli Tekesin naisille, jotka sanoivat, ettei palvelua voi vielä rahoittaa kun kysynnästä ei ole mitään takeita. Ajattelin siinä vaiheessa itsekin, että mistäs sitä tietää. Nyt tiedän. Joka puolelta kuuluu, että tätä tarvitaan.

Tällä höyryllä jaksaa nyt ehkä tulevan rahoituksenhakutaistelun, jossa täytyy todennäköisesti hyödyntää crowdsourcingia. Samillahan höyryä riittää niin että hyvä kun saa yöllä nukuttua. Puhun siis vain itsestäni.

Muut kuulumiset...

Karkasin tänään kahvilaan kirjoittamaan, mutta siellä oli liian lämmin ja tuli hiki. Täytyy jatkaa täällä varjoisassa makuuhuoneessa. Meille selvisi, ettei tarvitsekaan vielä muuttaa. Ehdin jo viettää pari viikkoa tiiviisti Trademessa katselemassa toinen toistaan kalliimpia ja nuhjuisempia vuokra-asuntoja. Meillä on niin hyvä talo niin lähellä keskustaa ja niin halpa vuokra, ettei mitään parempaa kerta kaikkiaan löydy.

Asuntojen etsimisestä oli henkisesti yllättävän hankala päästää irti. Nyt kuitenkin tuntuu, kuin olisi saanut elämänsä takaisin. Kun Trademe ei enää varasta aikaani, ehdin kirjoittaa ja tehdä muuta kivaa. Päätimme muuttamisen välttämisen kunniaksi järjestää house re-warming partyn. Myin rumat verhot ja nyt pääsen ostamaan tilalle jotain kivaa. Toimistokin tuli muuttopaniikissa siivottua ja autotalli tyhjeni kun Jomine muutti pois. Jominen makuuhuoneesta tuli myöskin meille kiva, iso makkari, jossa on oikein vaatekaappi! Kaikki tämä ilman oikean muuttamisen vaivaa :)

Suosittelen melkein-muuttamista kaikille loistavana siivous-inventaario-piristysruiskeena. Ja nyt lopetan väkisinväännettyjen väliviivayhdistelmäsanojen käytön. Ainakin tältä erää. Mukavaa sunnuntaita!