3.9.06

Mies tuli takaisin

Viime yönä en saanut unta, kun Samista ei kuulunut mitään. Lähettelin tekstiviestejä, sähköpostia ja odotin. Ei se nyt niin vaikeaa voi olla lähettää pientä viestiä Amsterdamista. Kaupunki on varmasti pullollaan nettikahviloita (ja muita kahviloita). Lopulta nukahdin ja heräsin vartin yli 11 sunnuntaiaamuna. Aurinko paistoi kirkkaasti ja paljasti pölyn, pyykit ja muut roinat ympäri huonetta. Lauantaina ostamani Grace Kelly -mekko roikkui pyykkitelineestä ja ajattelin, miten se hulmuaisi lepattaisi tuulessa (tai mikä lie ilmavirta lentoasemalla ehkä kävisi) kun seisoisin Samia vastassa keskiviikkoaamuna.

Nousin vuoteesta ja köpöttelin vessaan. Päätin käydä suihkussa. Riisuduin ja suljin vessan oven (miksi teen sen vaikka asun yksin...?). Kuului hiljainen koputus. Avasin vessan oven ja kuuntelin. Oli aivan hiljaista. Suljin vessan oven uudestaan ja taas kuului koputus. Avasin taas oven ja käännyin katsomaan, roikkuiko ovesta jotain ääntä pitävää. Mitä siitä olisi voinut roikkua? Mitä jos joku oli ovella? Mitä jos joku oli naapurin ovella? Mietin hetken, käärin pyyhkeen ympärilleni ja raotin ovea. Käytävässä seisoi mieheni kahden matkalaukun ja rinkan kanssa.

Peruutin keittiöön ja sitten makuuhuoneeseen. En ollut pessyt hampaitani, hiuksiani enkä edes korjannut näköäni minkäänlaisilla linsseillä. Grace Kelly -mekkoni roikkui neitseellisenä pyykkitelineessä ja tiskiallas oli täynnä roinaa. Mietin, että onneksi olemme naimisissa. Muuten mies varmaan juoksisi takaisin tilaamaan hissiä.

Alkujärkytyksen jälkeen laittauduin alkuperäisen suunnitelmani mukaan ja lähdimme kuljeskelemaan hienointa kaupunginosaa kohti. Söimme kallista ruokaa lämmitetyllä terassilla ja vietimme sunnuntaipäivän kierrellen kaupoissa. Sami ei ollut nukkunut kolmeen päivään juuri lainkaan, ja yritimme pysyä liikkeellä iltaan asti että saataisiin unirytmi heti kuntoon. Kävimme iltakirkossa ja nyt se nukkuu tuossa hyvin ansaittua yöunta. On se sitten mukava kun on mies. Se nostaa sisälämpötilaa ainakin kahdella asteella, osaa soittaa kitaraa ja laittaa ruokaa. Mitä minä ilman sitä tekisin? En varmaan pärjäisi kolmea kuukautta yksinäni. En ikinä :)

1 comment :

  1. Nonni, nyt kun Sami on tullut takaisin, voin minäkin mennä nukkumaan.

    Ihana blogi - jatkan lueskelua toinen kerta.

    ReplyDelete