Nyt on kaksi päivää maskeerausta takana ja perusasiat alkavat olla hallussa. Varsinainen juju onkin esiintyjien henkinen valmisteleminen kameran eteen. Ne pyörivät tuoleillaan, kikattavat hermostuina ja puhuvat tauotta omasta ulkonäöstään. Jotkut yksinäiset nuoret miehet ovat niin täpinöissään naisen kosketuksesta, että tekee mieli läiskiä kylmällä pyyhkeellä naamalle. Mutta art department on mukava paikka ja vakuutuin tänään siitä, että haluan tehdä tämän sivuaineen niin hyvin kuin mahdollista. Ohjaajan ja käsikirjoittajan hommiin pääsee ehkä pari kertaa elämässään, jos oikein hyvin sattuu. Muun aikaa voikin sitten hankkia rahaa elokuvien visuaalisen puolen suunnittelulla. Ja ilmeisesti sillä hankkii rahaa oikein hyvin, ainakin kun pääsee vastuuseen isomman tuotannon ilmeestä.
Huomenna pääsen taas tuotantopuolelle tekemään taustatutkimusta päivän uutisaiheita varten. Vaikka kysymys on vain uutispätkistä, on mukava olla vastuussa sisällöstä. Ei sille voi mitään, sitä vaan haluaa olla kertomassa niitä tarinoita eikä maalaamassa jotain taustarakennelmaa...
Samilla on kuumetta ja flunssa. Saan saman taudin 100% varmuudella 1-3 päivän päästä. Pelkään, että räkätauti on pahimmillaan juuri ensi sunnuntaina, kun menen kuvaamaan suomalaista pesäpalloa. Olen suunnitellut kaiken huolella ja harmittaa valtavasti, jos olen niin kipeä ettei ajatukseni kulje siellä kentällä.
Tänään pääni oli pysähdyksissä ainakin tunnin päivällä, kun PMS-oireet iskivät. Opettajalla oli sama vaiva. Sain siltä pari särkylääkettä ja menin autoon makaamaan. Lopulta kipu hellitti ja nukahdin. Heräsin tunnin päästä ja lähdin etsimään kioskia, josta ostaa lisää tamponeja. Piti kävellä, kun joku pölvästi oli parkkeerannut mun taakse. Kävelin ainakin 3 kilometriä ja löysin lopulta kiinalaisen supermarketin. Kun olin käsimerkkejä ja sähkösanomakieltä käyttämällä selittänyt myyjälle mitä 'tampon' tarkoittaa, kävi ilmi ettei niitä ollut. Ilmeisesti kiinalaiset käyttävät vain siteitä.
Elämä on ihan mahtavaa. Päivääkään en vaihtais pois :)
Tervehdys keväisestä Helsingistä.Täällä on siirrytty jo pyöräilykaudelle.Voi sitä vapauden tunnetta!Olen kyllä seuraillut blogiasi vaikka olen ollut saamaton yhteydenpidon suhteen.On se vaan mahtavaa huomata miten elämä sutviutuu vaikka toisella puolella maailmaa.Ja loistavaa, että pääsit aloittamaan opinnot. Yritän raapustaa sinulle ihan ihkaa kirjettäkin, mutta voi ottaa hetkisen(itseni tuntien).
ReplyDeletepusu ja hali Lotalta