22.5.06

Menevien ihmisten tärkeää elämää

Ystäväni Mari lähetti kortin Suomesta. Kertoi lukeneensa tätä blogia ja tulleensa siihen tulokseen, että meillä on kovasti vapaa-ajan rientoja. Korjattakoon tämä yleinen harhaluulo saman tien: Ei ole. Tänä viikonloppuna olemme käyneet kaupassa, kirkossa, kuntosalilla ja ravintolassa. Kaikki menot rajoittuvat muutaman korttelin päähän, kun ei ole autoa.

Yritän kuitenkin tiristää vähäisistä menoista jotain kerrottavaa: Perjantai-illan vietin kokonaan tv:n ääressä ja lehtiä lueskellen. Lauantaiaamupäivän vietimme sisätiloissa syöden pitkään ja hartaasti aamiaista. Sitten kävelimme vähän kaupungilla, söimme turkkilaisessa ravintolassa (siis EI sellaisessa kebab-pizzeria Iskenderissa vaan oikeassa turkkilaisessa ravintolassa :), kävimme kahvilla kirjakaupan alakerrassa ja lähdimme takaisin kotiin kun Samille tuli huono olo. Sitten istuimme koko illan sisällä tuijottaen leffoja.

Sunnuntaina raahauduin aamiaisen jälkeen kuntosalille, sen jälkeen apteekkiin ostoksille. Täällä apteekeissa on parhaat valikoimat hiussolkia, pinnejä, tarrarullia, kondomeja ym. välttämättömyyksiä, joita paikalliselta stockmannilta ei löydy. Illalla menimme kirkkoon, jossa oli kristityn hiphop-tanssiryhmän esiintyminen välipuheineen. Tanssijat olivat todella taitavia, ryhmä on kutsuttu LA:iin kilpailemaan hiphopin maailmanmestaruudesta. Pastorit kutsuttiin lavalle opettelemaan breikkausta ja kuinka ollakaan - harmaapäinen saarnamies heilautti jalat ilmaan ja kekkaloi käsiensä varassa jonkinlaisen puolivoltin. Oli varmaan parin sekunnin viive, ennen kuin tajusin mitä tapahtui. Nikki toi lyhytelokuvakisaa varten löytämänsä rekvisiitat nähtäväksi ja valokuvasin ne ohjelman jälkeen. Samilla oli vähän kuumetta ja se lähti saman tien kotiin. Minä lähdin vielä neljän kaverin kanssa syömään, pääsin vihdoin maksamaan takaisin kun muut ovat aina tarjonneet meille.

Täytyy vielä jakaa yhden kaverin (D) omituinen tarina, vaikken ihan kaikkia yksityiskohtia kuullutkaan: D oli päässyt kaverinsa lentämän Boeingin kyytiin. Innokkaana poikana hän oli tuppautunut ohjaamoon katsomaan miten konetta oikein lennetään. Kaveri oli heittäytynyt höveliksi ja antanut D:nkin kokeilla lentämistä, pienen harjoittelun jälkeen vähän aikaa omin päin. D oli innostunut ja heiluttanut ohjaussauvaa huolettomasti eessuntaas. Vähän ajan päästä koneessa oli ilmennyt jotain vikaa ja se joutui tekemään pakkolaskun kesken matkan. Myöhemmin kävi ilmi, että Uuden-Seelannin pääministeri (Helen Clark) oli tällä kyseisellä lennolla. Seuraavan päivän uutisissa vaahdottiin, kuinka amatööri oli päässyt lentämään pääministerin konetta ja aiheuttanut pakkolaskuun johtaneen vian. Tapauksesta kehkeytyi jonkin sortin poliisiasia, harmi etten kuullut sen enempää. Täytyy kysyä D:ltä vähän jatkokysymyksiä, niin voin tarkentaa tätä uskomatonta tapahtumaketjua myöhemmin. Hyvää yötä!

No comments :

Post a Comment