Nukuin aika vähän ensimmäistä työpäivää edeltävänä yönä. Mietin, mitä pistäisin päälleni ja mitä pakkaisin mukaan. Hermoilin, etten muista kenenkään nimeä enkä osaa sanaakaan englantia. Jotenkin kummasti alkujännitys vaihtui ensimmäisen kahden tunnin aikana tavalliseksi suunnittelutyöksi - lehtien selaamiseksi, tulostukseksi ja kopioinniksi. Minut pistettiin työskentelemään kanadalaisen hepun kanssa, luomaan konseptia pesuaineille. Yritin jakaa aikani viisaasti työnteon ja uusien työkavereiden kanssa rupattelun välillä.
Tuntuu hassulta istua ihan samanlaisen geenelosen ääressä ja tehdä samanlaista työtä kuin Suomessa. Vaikka matkustaa näin kauas, asiakkaat ovat yhtä hankalia ja työpäivät yhtä venyviä. Kun lähdin kotiin, kaksi suunnittelijaa jäi istumaan ruutujensa ääreen. Toinen heistä on nimeltään Mahani - jostain syystä nimi jonka opin heti ensimmäisellä esittelykierroksella :)
Tuskin maltan odottaa että pääsen huomenna jatkamaan töitä :)
No comments :
Post a Comment