13.3.06

Jokapäiväinen leipämme 92 kcal/siivu

Perheen ruokahuolto on hoitunut miehen toimesta jo monta viikkoa. Joka ilta kotiin tullessani annos höyryää valmiina lautasella. Mies hoitaa myös kaupassa käynnin ja suurimmaksi osaksi tiskaamisenkin. Suomessa ollessani totuin syömään iltaisin raejuustoa, ananasta ja kuivaa ruisleipää. Joskus purkillisen makrillifilettä tai Saarioisten maksalaatikkoa. No, ollaan rehellisiä. Paljon maksalaatikkoa.

Nyt miehen työnhaun (tai siis työhalujen) käynnistymistä odotellessa elämäni on yhtäkkiä täynnä kulinaristisia houkutuksia. Lihomista välttääkseni olen jo viikon pitänyt ruokapäiväkirjaa ja laskeskellut vähän sinne päin kaloreita. Mies on tälle naureskellut, kunnes käänsi äkkiä kelkkansa. Tänään kotiin tullessani minua odotti ruoka-annoksen lisäksi excelillä tehty kaloritaulukko. Mies oli löytänyt "oikean" kaavan energiankulutuksen laskemiseksi ja listannut koko jääkaapin sisällön pedantisti excel-taulukkoon. Sanoi yllättyneensä siitä, miten paljon pastassa on energiaa. Kun tartuin illemmalla appesiiniin, mies kuittasi minun taulukkooni 40 kcal ja antoi luvan nauttia vielä 700 kaloria illan mittaan. Jätin sen siihen appelsiiniin.

Kuvassa kirjoittaja syö alahuultaan eläintarhassa. Tästä kurottauukin pitkä ja hutera aasinsilta naapureihimme... Mistä tahansa innostun puhumaan, naapurimme Jason on tehnyt sen jo puolet kovemmilla panoksilla. Kun kiinnostuin tähtikartoista observatorion retken jälkeen, Jason kertoi lainanneensa kolme paksua astronomia-opasta kirjastosta. En tosin tiedä tuliko lukeneeksi. Mitä liikkumiseen ja painonhallintaan tulee, J on käynyt läpi Foodtownin valikoiman ja opetellut energiasisällöt ulkoa. Tosin tiedä muistaako niitä enää. On se hienoa että ihmisellä on energiaa. Juuri nyt J:sta on tulossa kitaristi. Sami opettaa sitä ainakin kerran päivässä, säännöllisten squash-oppituntien lisäksi. Me Mandyn kanssa mietittiin tosiaan sitä vaatteiden tekemistä, mutta kun siihen pitäisi käyttää aikaa ja rahaakin niin en tiedä. Aateltiin kuitenkin käydä shoppailemassa sellainen neule, johon Mandy voi käsin ommella suikaleen pitsiä. Tällä vaivalla säästää nimittäin yli 300 dollaria kun ei tarvitse ostaa Dieselin alkuperäisversiota.

Syntymäpäiväni lähestyy (18.3.) ja haluan muistuttaa, että FAZERIN Keksicrisp -levyjen postittaminen Uuteen-Seelantiin kestää vähintään viikon. Joten hopi hopi! 11D/109 Vincent Street, Auckland 1001, New Zealand

4 comments :

  1. Täytyy sanoa että on sitä tainnut Samille muutama kilo tulla reissun aikana... Et ole tainnut päästä salille. Vai onko kalja maistunut??

    ReplyDelete
  2. Perustuen kuviin mitä tuolla näkyy.. On tullut enemmän kuin 5 kiloa lisää!!

    ReplyDelete
  3. Ok, Simo. Et oo itekkään ihan pieni :)

    ReplyDelete