Pieni päivitys työnhaun osalta: Olen ihan kypsä tähän touhuun. Tänään raahauduin Parnelliin kuulemaan taas yhdestä rekryfirman työpaikasta. Jos entistä pitää, koko paikkaa ei varmaan ole olemassakaan tai ainakin sitä tarjotaan sadalle ihmiselle ja yritys lopulta palkkaa jonkun heistä toisen rekryfirman kautta. TEAR Fundin työpaikka ei ratkennut vieläkään. Yrittävät tarkistaa referenssejäni Suomesta, ja sähköposti junnaa ilmeisesti jossain sähköavaruudessa. Toivottavasti eivät kuvittele, että olen keksinyt edellisen työpaikan omasta päästäni. Saan joka tapauksessa viettää taas yhden viikonlopun epätietoisuudessa, rentoutumatta hetkeksikään. Sillä eihän työttömän kuulu viettää viikonloppua, kun ei ole mitään tehnytkään.
Sami inhoaa töissäkäyntiä melkein yhtä paljon kuin minä kotona lojumista. Sitä harmittaa, kun työ vie aikaa kaikilta kivoilta harrastuksilta ja projekteilta. Meille varmaan sopii parhaiten se, että vain minä käyn töissä. Sami puuhaa kaikenlaista, laittaa ruokaa ja urheilee. Mikäs siinä jos tienaisi molempien edestä. Olisi hyväkuntoinen ja onnellinen mies eikä tarvitsisi tehdä kotitöitä.
No comments :
Post a Comment